Miksi kiinnostuin politiikasta?

Nyt tässä eduskuntavaalien alla kaverit Facebookissa, tuntemattomat Twitterissä ja tutut ihan reaalielämässäkin ovat kommentoineet, että "Ai oletko sä kiinnostunut politiikasta, miten ihmeessä, mä en jaksa sitä kyllä yhtään!". Joo, olen kiinnostunut. Ei tämä mikään uusi asia ole. Olen 40-vuotias ja muistan käyttäneeni äänioikeuttani jokaisissa vaaleissa ja puolueeksi valikoitui jo hyvin nuorena kristillisdemokraatit. Okei, olen ehkä nuorena 90-luvulla hairahtunut äänestämään yksissä vaaleissa henkilöä puolueen sijaan, ihan siksi, että joku vaikutti niin akateemiselta ja pätevältä. Puolueeseen liityin virallisesti vuosia sitten, mutta en ole ollut aktiivinen muulla tavalla kuin sosiaalisessa mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa. Syynä ei ole ollut niinkään kiinnostuksen puute vaan ajan puute. Edellisissä kuntavaaleissa 2017 arvovaltaiselta taholta tuli soitto: "Lähtisitkö Annukka ehdokkaaksi? Teidän kunnassanne ei ole KD:lla yhtään kunnanvaltuutettua." Harkitsin, mutta oli pakko kieltäytyä. Ajoin pitkää työmatkaa, lapsi oli vielä alakoulussa ja elämä ruuhkavuosia. Harmitti, kun jouduin äänestämään taas henkilöä, enkä puoluetta.

Vuosi sitten, keväällä 2018, elämäni pysähtyi vähäksi aikaa. Jouduin vakavan sairastumisen jälkeen jäämään töistä pois melkein vuodeksi. Arvot punnittiin uusiksi. On kamala klisee sanoa elämän olevan vuoristorataa, mutta en pysty sanomaan sitä millään muullakaan tavalla. En kyllä tiedä johtuuko se yleisesti keski-ikäistymisestä vai siitä, että omakin elämä on nyt saanut vähän osumaa. Joka tapauksessa huomasin sairauslomalla, että nyt on aikaa. Ei olekaan kiire. Tähän mennessä elämä on mennyt ruuhkavuosiputkessa ja osittain se on sitä edelleen työhön palattuani. Mutta putki on nyt erilainen. Se ei ole sellainen tiivis tunneli vaan harvempi verkkomainen kudos. Siitä putkesta melkein näkee ulos muualtakin kuin tunnelin päästä.

Mulla on usein se ongelma, että on niin hirveästi kiinnostavia asioita, joita olisi kiva tehdä ja kokeilla, mutta aika ei riitä. Ja haluan priorisoida. Arvojärjestyksessäni harrastuksia korkeammalla on työ ja työtä korkeammalla läheiset ihmissuhteet ja korkeimmalla suhteeni yläkertaan. Toisaalta, on pakko myöntää, että olen helposti innostuva ihminen, joka paahtaa innostuksen huumassa jonkin aikaa, kunnes kiinnostuksen kohde vaihtuu. Lapsena minulla oli lemmikki, jonka kanssa kävi vähän näin ja silloin vanhemmat tekivät puolestani päätöksen siitä, että lemmikistä luovuttiin. Se oli varmaan ihan viisasta. En osaa sijoittaa kiinnostustani politiikkaan vielä mihinkään lokeroon. Aika näyttää. 

Mitä merkitystä politiikalla minulle on? Se on yksi konkreettinen tapa ajaa sellaisen yhteiskunnan toteutumista, jossa kaiken päätöksenteon pohjana ovat kestävät arvot. Jokainen ihminen määrittelee elämäänsä ohjaavat arvot itse ja vaikka ei koskaan niitä määrittelisi, uskon silti, että ihminen toimii kuitenkin alitajunnassaan vaikuttavien arvojen mukaan. Omia arvojani ovat esimerkiksi armo, oikeudenmukaisuus,  välittäminen ja vapauden ja vastuun tasapaino. Näistä ehkä enemmän seuraavassa tekstissä. 

 

AnnukkaKaatrasalo
Kristillisdemokraatit Mynämäki

Olen keski-ikäinen Kristillisdemokraattien puolueaktiivi ja politiikan seuraaja. Työskentelen lukion opettajana ja harrastan kuvataidetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu